Raakel Lignell: Älä sano että rakastat

Lignellin omiin kokemuksiin vahvasti pohjautuva teos lähisuhdeväkivallasta. Kiinnostuin tästä joskus aikaa sitten nähtyäni erään Ylen keskusteluohjelman, jossa Lignell oli markkinoimassa teostaan.
🌹
Tämä meni nopeasti työmatkoilla ja iltaisin kotona kuunnellessa. Äänikirja paranee loppua kohti kun Lignell saa jotenkin kiinni siitä millaisella rytmillä lukeminen sujuu. Tai voi toki olla niinkin, että itse vain totuin lukutyyliin.
🌹
Kirjoitustyyli on napakka mistä kovasti pidin. Liian kuvaileva tyyli ei ehkä tällaiseen aiheeseen niin sopisikaan. Monia on ärsyttänyt se kuinka sinisilmäinen ja naiivi kirjoittaja on. Kyllä se minuakin väliin suorastaan raivostutti, etenkin kun kuvioihin jossain vaiheessa ilmaantui myös lapsi. Toisaalta ajattelen myös Lignellin lapsuuden olleen ainakin turvallinen kun luottoa ihmisiin löytyy niin paljon. Itsehän en noin hurjista tilanteista itseäni voisi ikinä löytää ja olen siitä kyllä erittäin onnellinen.
🌹
Kiinnostava kirja tämä kuitenkin on. Ehdottomasti lukemisen arvoinen. Mielenkiintoista oli myös lukea niin eri tavalla elämään asennoituvan ihmisen ajatuksia, itse kun olen niin varovainen ja sulkeutunut. Ja ennen kaikkea tämä on hyvin kirjoitettu! Hieman yllätti.