Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2018.

Anna Larsdotter: Naiset sodissa

Kuva
Anna Larsdotter: Naiset sodissa 2018 Atena 349 s. "Naiset ovat palvelleet sodissa niin huoltojoukoissa kuin upseereina, sairaanhoidollisissa tehtävissä tai lentäjinä - ja usein etulinjassa. Silti he eivät ole saaneet ansaitsemaansa huomiota vaikka heille kuuluu miesten rinnalla niin sodasta saatu 'kunnia' kuin myös syyllisyys siitä. Perinteisesti on ajateltu, että miehet lähtevät sotimaan naisten ja lasten puolesta ja naiset jäävät hoitamaa kotirintamaa. Kuitenkin osa naisista on lähtenyt sotaan omasta halustaan - ollut uhrin sijaan toimija. Vaikka naisia ei ole juurikaan mainittu sotahistoriankirjoituksessa, ovat Jeanne d'Arcia maanläheisemmätkin tarinat tärkeitä ja totta.  Naiset sodissa kertoo valtavasta määrästä naisia, jotka ovat osallistuneet yli kolmensadan vuoden aikana eri sotiin, kuten kolmikymmenvuotiseen sotaan, 1700-luvun vallankumouksiin, Yhdysvaltain sisällissotaan, maailmansotiin ja Vietnamin sotaan. Kirjasta selviää, mitä naiset tekivät s...

Joanne Harris: Pieni suklaapuoti

Kuva
Joanne Harris: Pieni suklaapuoti 1999 Otava 413 s. "Vianne Rocher on asettunut tyttärensä kanssa pieneen ranskalaiseen Lansquenetin kylään ja perustanut suloisen suklaapuodin aukiolle kirkkoa vastapäätä. Käsintehdyt makeiset ja maailmaa nähneen naisen elämänilo saavat monet purkamaan sydäntään mieluummin kaakaokupin ääressä kuin kalseassa kirkossa. Mutta pääsiäisen pakanallinen suklaa-festivaali on kylän papille sentään liikaa! Paastoava kirkonmies päättää ottaa ohjat omiin käsiinsä." Tämä on aivan ihana kirja! Ja ollut jo ikuisuuden lukulistallani. Kirjan pohjalta tehdyn elokuvan olen nähnyt jo aikaa sitten ja vieläpä monta kertaa, eikä se johdu muuten pelkästään Johnny Deppistä. Elokuva on vain ollut ehdoton hyvän mielen elokuva samalla tavalla kuin vaikka Amelié. Olikin ehkä hieman yllättävää kuinka erilaiseksi elokuva oli tehty kirjaan verrattuna. Kirjassa pappi onkin esimerkiksi se "pahis", eikä elokuvan pormestarin hahmoa näy kirjassa lainka...

Maria Peura: On rakkautes ääretön

Kuva
Maria Peura: On rakkautes ääretön 2001 Tammi 224 s. "Minusta ukki tykkää eniten maailmassa. Jos olen ukille kiltti, hän ei ikinä hylkää minua. Hän tekee minut hyväksi, ukin tytöksi, ja minä lupaan aina olla ukille kiltti. Mutta silloin kun seison ympyrässä, ei ukki saa tulla. Maria Peuran esikoisteos On rakkautes ääretön kertoo kuusivuotiaasta Saarasta, joka on viety kesäksi isovanhempiensa luokse, koska hänen vanhempansa eivät kykene hoitamaan häntä. Ukki on ainoa aikuinen jonka Saara uskoo rakastavan häntä, ja juuri Ukin väkivaltainen rakkaus ajaa Saaran fantasiamaailmaan ja syyllisyyteen. Saara kaipaa äitiään, mutta tämä ei pysty auttamaan, ja Saara jää Ukin armoille. Ketään syyllistämättä Peura kutoo tiiviin, kauniin ja voimakkaan kertomuksen vaikeasta aiheesta, insestistä. Hän kirjoittaa lapsen luottamuksesta, riippuvaisuudesta ja tavoista selvitä. Peura on kirjoittanut ankarasta aiheesta samalla kertaa sekä järkyttävän että heleän kauniin teoksen....

Irja Virtanen: Kenttäharmaita naisia

Kuva
Irja Virtanen: Kenttäharmaita naisia 1956 Tammi  281 s. "On    kesä 1942, ja tuore helsinkiläisylioppilas Ulla kaipaa muutosta elämäänsä. Välittämättä isänsä ja komean Arvi Mäkipuron vastusteluista Ulla lähtee radistilotaksi Itä- Karjalaan. Monet lotat ovat ensimmäistä kertaa poissa kotiseudultaan, ja seikkailunhalu saa nuorista tytöistä helposti vallan. Rintamalla lottien kunniaa vahditaan kuitenkin tarkasti, ja sotilaidenkin moraali asetetaan heidän kontolleen. Toisaalta uudessa tilanteessa on pakko itsenäistyä nopeasti ja oppia kantamaan vastuu tekemisistään. Toisten pääasiallinen tavoite on päästä hyviin naimisiin. Ulla oppii nopeasti ja osoittautuu hyväksi työssään, mutta joukosta löytyy myös niitä jotka eivät arvosta lottia vaan kyseenalaistavat heidän taitonsa ja isänmaallisuutensa. Ullakin joutuu perustelemaan valintaansa eikä työläisperheen lapsena ole aina itsekään varma, mihin oikein kuuluu. Pikkuhiljaa uomiinsa asettunut arki muuttuu lopulta ...

Nadifa Mohamed: Kadotettujen hedelmätarha

Kuva
  Nadifa Mohamed: Kadotettujen hedelmätarha 2014 Atena 283 s.   " Kuivan aavikkotuulen pyyhkimä Hargeisan kaupunki pidättää hengitystään. On vuosi 1987, ja Somalian diktatuuri on kaatumaisillaan. Yhdeksänvuotias Deqo-tyttö on karannut pakolaisleiriltä. Hän haaveilee elämänsä ensimmäisistä kengistä, mutta kaupungin kaaos tempaisee hänet mukaansa. Kawsar, yksinäinen leski, makaa vuoteessaan hedelmätarhan ympäröimässä talossa toipumassa sotilaiden pahoinpitelystä. Filsan, nuori naissotilas, on muuttanut Hargeisaan edetäkseen urallaan. Pian hän tajuaa, mitä armeija häneltä todella vaatii. Raju ja riipaisevan kaunis romaani punoo yhteen kolmen naisen tarinat keskellä kuohuvaa Somaliaa. Silti Kadotettujen hedelmätarha versoo toivoa, solidaarisuutta ja kaiken voittavaa selviytymisen halua." Hieno kirja. Valitsin tämän vetämäni lukupiirin viimeiseksi kirjaksi vaikka tiesinkin jo suunnilleen mitä lukupiiriläiseni tästä olisivat mieltä. Keskustelu ei oikein lähtenytkään...

Kathryn Stockett: Piiat

Kuva
Kathryn Stockett: Piiat 2009 WSOY 462 s. " Mustat ja valkoiset elävät rinnakkain mutta toisiaan tuntematta Jacksonin Mississipissä. Mustille naisille opetetaan, miten valkoisissa kodeissa palvellaan ja valkoisille, kuinka aviomies napataan. Juuri muita vaihtoehtoja ei elämä etelävaltioiden naisille tarjoa 1960-luvun alussa. Vanhan maailman murtuessa parikymppinen Skeeter ei aio päätyä kotirouvaksi. Mustien kotiapulaisten elämästä kirjaa kokoavan Skeeterin hanke on vaarallinen: palkolliset pelkäävät työpaikkojensa puolesta eivätkä isännät halua kohdata elämänsä toista totuutta. Mutta roturajatkaan eivät voi estää aitoa lämpöä ja kiintymystä. " Tässä yksi niitä harvoja kirjoja jonka olen lukenut jopa toisenkin kerran. Kylläpä oli kiv a lukea tämä Piiat taas pitkästä aikaa. En tiedä olisiko tätä tullut luettua uudelleen, ellen olisi ottaunut vetääkseni lukupiiriä Uimaharjun kirjastossa, lukeminen kun on ollut nihkeää jo pitkän aikaa.  Ensimmäiseksi lukupiirikirjak...

Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe

Kuva
Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe 2015 WSOY 544s. " Jännittävä. Koskettava. Ahmittava. Suuri lukuromaani sodasta, rakkaudesta ja radioaalloista sekä mittaamattoman arvokkaasta jalokivestä, joka määrää kahden erikoisen lapsen kohtalon. Saksalainen Werner asuu orpokodissa ja kuuntelee öisin ranskankielisiä radiolähetyksiä. Sokea Marie-Laure elää isänsä, Pariisin luonnontieteellisen museon lukkosepän, kanssa. Sota syttyy. Werner sijoitetaan radiolähetyksiä vakoilevaan SS-yksikköön, ja Marie-Laure pakenee Bretagneen, Saint-Malon kaupunkiin. Mukanaan hänellä on salaperäinen, mahdollisesti kirottu, jalokivi, Vuosi vuodelta Wernerin ja Marie-Lauren polut lähenevät toisiaan. Mitä tapahtuu kun heidän tiensä viimein risteävät?" Olisin halunnut, että tästä kirjasta olisi tullut uusi suosikkini. Oisin niin kovasti halunnut. Mutta ei. En oikein tiedä mistä se johtuu, että rakastin ensimmäistä puoliskoa mutta toista puoliskoa en niinkään. En minä sitä inhonnutk...

Cheryl Strayed: Villi vaellus

Kuva
Cheryl Strayed: Villi vaellus 2013 Like 408 s. "22-vuotiaan Cherylin äiti kuolee, avioliitto hajoaa ja hän menettää kaiken. Silloin Cheryl tekee elämänsä impulsiivisimman päätöksen. Hän päättää kävellä Meksikon rajalta Kanadan rajalle ulottuvaa vaellusreittiä sadan päivän ajan seuranaan vain hirviömäisiin mittoihin paisunut rinkkansa. Kuvitelmat sielukkaasta itsensä etsimisestä ja meditatiivisen eteerisistä iltahetkistä vaihtuvat lihaskipuun, hiertymiin ja kovaan fyysiseen väsymykseen. Hän ei silti jää rypemään itsesääliin edes hukattuaan kenkänsä vaan suuntaa päättäväisesti eteenpäin, askel askeleelta." Tätä kirjaa on kiittäminen siitä, että pitkään jatkunut lukujumini alkoi aueta. Lukulistallani ollut Villi vaellus on kiinnostanut minua siitä asti kun Gilmoren tyttöjen uudet jaksot tulivat Netflixiin pari vuotta sitten. Tälle kirjalle oli nimittäin pyhitetty sarjassa kokonainen jakso, kun Lorelai päättää tehdä samanlaisen vaelluksen PCT:llä kuin Villin Vael...