Lukuisia kirjoja

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! Ja muita kirjoituksia 2015 Otava 173 s. Jotenkin olen päässyt elämässäni näin pitkälle lukematta yhtään Härkösen kirjoittamaa tekstiä. Kun nyt pari päivää sitten kävin ensimmäistä kertaa muuttoni jälkeen lähikirjastossa, päätin lainata tämän, jo aiemmin kiinnostukseni herättäneen kirjan. Onko tämä nyt novelli- vai pakina- vai kolumnikokoelma, en ihan tarkkaan tiedä. Ehkä pidättäydyn vain termissä kirjoituskokoelma. Nämä kirjoitukset ovatkin ilmestyneet alunperin Anna-lehdissä vuosina 2003-2011. Ajatukseni oli lukea tätä iltaisin ennen nukkumaanmenoa, mutta ensimmäisenä iltana luin jo koko ensimmäisen puoliskon. Toista iltaa ei tarvinnut edes odottaa, sillä luin tämän kirjan loppuun jo seuraavana päivänä.  Nämä kirjoitukset olivat enimmäkseen niin oivaltavia, hauskoja ja osuvia, että tekisi mieli ottaa tähän minunkin kirjoitukseeni mukaan edes joku lainaus. Eivät lyhyet lainaukset tässä kuitenkaan kunnolla avautuisi, vaan minun pi...

Yleisön pyynnöstä (Kiitos Mira ) tämän postauksen aiheena on, kuten otsikko jo paljastaa: Tiian kaikkien aikojen suosikkikirjat.  Pohjustaakseni ihan vain hieman: Tein aika tiukkaa rajausta näiden suosikkien listaamisessa. Alunperin tarkoitukseni oli kirjoittaa ainakin viidestä eri kirjasta, mutta sitten supistin määrää kolmeen. Lisäksi minulla oli vähän vaikeuksia erottaa suosikkikirjailijat tästä listauksesta, koska tykkään esimerkiksi Mika Waltarista ihan hirveän paljon, mutta hänen teoksissaan ei sitten kuitenkaan ole sellaista suosikki suosikkikirjaa vaikka hyviä teoksia onkin paljon. Toisaalta Sinuhe egyptiläinen on esimerkiksi kesken, eli en tiedä voisiko siitä olla suosikkiteokseksi vai ei. Ainakin se vaikuttaa potentiaaliselta suosikkikirjalta joten kuka tietää. En höpise kuitenkaan ohi aiheen sen enempää, joten tässäpä ne kolme kaikkien aikojen suosikkiani. Tai ainakin oman lyhyen elämäni tähän astiset suosikit: 1.  Astrid Lidgren: Veljeni Leijonamieli 1974 W...

Holly Bourne: Oonko ihan normaali? 2015 Gummerus 412 s. Nyt on jotain kummallista tapahtunut, kun olen alkanut lukea näin paksuja kirjoja niin nopeassa tahdissa. Ehkä olen kerrankin osannut valita sellaisia kirjoja jotka vie mukanaan ja jotka pitää saada luettua heti loppuun? Tähänkään kirjaan en tosin olisi osannut tarttua, ellei sitä olisi minulle erikseen suositeltu. Parhaiten toimivat yleensä suositukset, jotka päättyvät tai alkavat siten, että suosittelija sanoo taikasanat: "Ajattelin että tykkäisit tästä". Kiitokset suosittelijalle, todella tykkäsin tästä! Henkilö joka tätä minulle suositteli, taitaa tietää minut aika hyvin. Olen kyllä ollut jo pitkään kiinnostunut feminismistä, ehkä jostain noin 16-vuotiaasta asti, kuten tämän kirjan päähenkilökin. Jo pelkän feministisen kulman takia tämä oli mielenkiintoinen, mutta sitten kun tähän on vielä lisätty mielenterveysteema, niin johan on valistava ja opettava ja avartava kirja kaiken kaikkiaan! Mielenterve...

Mintie Das: Storm Sisteres - Kuohuva maailma 2014 Tammi 441 s. Voi jestas miten siisti kirja tää on! Se oli ensimmäinen ajatukseni kun pääsin kirjan loppuun. Ihan ensimmäiseksi minun täytyy kehua kansikuvaa joka aivan taatusti houkuttelee kohderyhmänsä lukijoita, ainakin minua se veti puoleensa heti. Tämä kirjasarja onkin ollut lukulistallani siitä asti kun ensimmäinen osa ilmestyi. Olisin ollut aivan innoissani jos tällainen kirja olisi ollut saatavilla silloin kun olin vielä yläkoulussa. Se kirjailijalla onkin ollut ideana: kirjoittaa kirja jonka hänkin olisi halunnut nuorena lukea.  Merirosvot ovat aina olleet aihe joka on kiinnostanut minua, mutta en ole juurikaan törmännyt sellaisiin merirosvoaiheisiin kirjoihin joissa päähenkilönä olisi ollut tyttö tai useampia. Vaikka jos tarkkoja ollaan, niin eivät tämän kirjasarjan tytöt oikeastaan ole merirosvoja vaan stormeja , mutta ei siitä sen enempää. En tiedä johtuuko tyttöjen puute tällaisissa kirjoissa siitä, että ...

Siihen nähden, että nyt on jo toukokuu, olen lukenut enemmän kirjoja kuin yleensä tähän mennessä vuotta. Ainakin luulisin, en ole kyllä aiemmin listannut lukemiani kirjoja niin järjestelmällisesti kuin nyt, joten voin olla väärässäkin. Olen nyt listannut luetuksi yhteensä kymmenen kirjaa, eli jopa noin kaksi kirjaa kuukaudessa! Ei huono saavutus sellaiselta, joka saattaa viettää pitkiäkin aikoja lukematta ollenkaan. Toisaalta tähän listaan eivät ole päässeet sellaiset kirjat jotka ovat jääneet kesken, niitä on varmasti saman verran kuin näitä loppuun asti luettujakin. Vuoden 2017 alusta aloitin siis tämän näköisen listan muistikirjaani: Luettuja kirjoja vuonna 2017 Kalle Kniivilä: Putinin väkeä Sari Peltoniemi: Kuulen kutsun metsänpeittoon Leon Leyson: Poika joka pelastui Tuula Kallioniemi: Pako Elizabeth Gilbert: Big Magic - Uskalla elää luovasti Tittamari Marttinen: Viivi Pusu ja omenakukkien yö Laila Hirvisaari: Hiljaisuus Marie Jalowicz Simon: Sitten juoks...

Blogiin en ole kirjoittanut, sillä en ole muidenkaan blogeja juuri lukenut. Yleensä nämä kaksi asiaa kulkevat tiiviisti käsi kädessä ja perin juurin inspiraatioihmisenä itsensä pakottaminen johonkin aktiviteettiin (kuten bloggaamiseen) ei oikein toimi. Tänään inspiraatio iski sellaisesta suunnasta, kuin youtubevideosta. Seuraan Youtubessa useitakin vloggaajia, mutta vasta tänään törmäsin lähinnä kirjoista kiinnostuneeseen tubettajaan, jonka kanavalle linkki tässä . Kirjoista tubettavia ihmisiä on mielestäni melko vaikea löytää, minkä tietenkin ymmärtää, sillä kuten ainakin kaikissa sosiaalisissa medioissa, myös Youtubessa aiemmat tykkäämiset ja katsotut videot vaikuttavat siihen mitä Youtube suosittelee. Koska en ole aiemmin löytänyt "kirjatubea" enkä siis katsonut aiheeseen liittyviä videoita, ei Youtube ole osannut suositella minulle kyseisen aihepiirin videoita. Tänään kuitenkin tapahtui jotain, ja omalla yt-etusivullani oli katsomissuositus tähän videoon. Toivon, e...

 Mikä? - Kuulen kutsun metsänpeittoon Kuka? - Sari Peltoniemi Milloin? - 2011 Kustantaja? -Tammi Pituus? - 153 s. YKL-luokitus? - 84.2 (suomenkielinen kertomakirjallisuus) ------------------------------------------------------------------------------------------------- Joulusta on jo yli kuukausi aikaa ja kirjojakin on tullut taas luettua enemmän kuin olen tänne blogiin jaksanut päivittää. Katukatti Bobistakaan en ole (vielä) kirjoittanut vaikka niin viimeksi taisin luvatakin. Eräänlaisesta blogijumista voisi siis puhua sen yleisemmän lukujumin sijaan. Hypätään nyt kuitenkin asiaan, eli tähän Peltoniemen nuortenkirjaan joka innosti minut selättämään blogijumin ainakin pieneksi hetkeksi. "-Hän pystyy muuttamaan puita palvelijoikseen, niin kerrottiin. Niistä tulee ihmisen kaltaisia, vähän niinkun zombeja, kuten sanoit. Olette varmaan huomanneet, että puita on kadonnut siellä, missä Jouni on oleillut. Niillä puilla on nyt kaksi jalkaa ja niitten ainoa teht...